"Ei enää ikinä" - ja ensimmäisenä ilmoittautumaan

25.1.2018

Ville Schroderus, 29, ilmoittautui salamannopeasti mukaan vuoden 2018 Päitsille heti, kun ilmoittautuminen oli avattu, vaikka toissavuonna hän vannoi, ettei enää ikinä osallistuisi kilpailuun. Tälle C2-luokan endurokuljettajalle tämä vuosi on seitsemäs lajin parissa ja yksi Päijänneajo on jo miehellä plakkarissa. 

- Päitsi on kieltämättä kova haaste ajoi sitten missä luokassa tahansa, Schroderus toteaa. - Viime kerralla kilpailu oli jo päättyä ensimmäiselle maastokokeelle Nuuttilaan, kun ketjut menivät eturattaan ympärille kaksin kerroin. Onneksi sain kuitenkin yleisöstä apua ja pääsin jatkamaan kilpailua ja pääsin lopulta maaliin saakka.

Maalissa Schroderuksen fiilis oli, että "ei enää ikinä mukaan", mutta kummasti yhden välivuoden jälkeen veri vetää taas Päitsille.

- Mielestäni Päitsi on ansainnut lempinimensä "suuri suomalainen seikkailu". Se, miksi ilmoittauduin jälleen päitsille, on suuri intohimo enduroon. Ainakin näin harrastajan näkökulmasta Päitsi vaatii jonkin verran enemmän järjestelyjä ja suunnittelua kuin normaali endurokilpailu.

Schroderuksen mukaan kilpailussa antoisinta on sen valmistelu sekä varsinainen ajo.

- Olen aloitellut valmistelut tammikuun puolella, jolloin on varattava huoltojoukot ja majoitukset. Huoltotiimissäni on kolme henkilöä, kuten oli aiemminkin. Osallistuin yhteishuoltoon edellisessäkin Päitsissä ja tulen osallistumaan tulevassakin, koska se on erittäin toimiva ratkaisu. Ajat pyörän tankkaukseen, siirrät pyörän parkkiin ja nautit huollon tarjonnasta. Tässä ajassa oman huoltoauton on täytynyt viimeistään ehtiä paikalle eli yhteishuolto jättää hieman peliaikaa huoltotiimille. Tämän huoltoauton voisi käytännössä korvata haalarihuollolla. Juomahuolto/juomarepun vaihto pitää kuitenkin suunnitella. Harkitsin pitkään myös haalarihuoltoa, mutta koska oma huolto kulkee joka tapauksessa mukana, päätin pysyä samassa järjestelyssä kuin aiemminkin.

Schroderuksen mukaan pahinta Päitsissä on keskeytyksen vaara.

- Se, että useamman muun kilpailun kattava rahallinen panostus ja valmisteluun käytetty aika menee hukkaan, on mielestäni pahempi paha kuin raskaat olosuhteet, jotka oikeasti laittavat kuljettajat koville.

- Parhaat muistot endurosta ovat Tohmajärvellä ja Riihimäellä järjestetyt kesäkilpailut sekä oma edellinen Päijänteen ympäriajo. Valmistautuminen kilpailuun tulee olemaan haastava, koska täällä Kajaanissa, missä harjoittelen, lunta on noin metri eli ei ole juuri vaihtoehtoja harjoittelumuodolle.

Harrastajan näkökulmasta Päitsi on kuitenkin täysin ajettavissa oleva kisa.

- Se ei todellakaan vaadi mahdottomia, järkevän suunnittelun kylläkin. En ota kantaa SM-luokan kuljettajiin, mutta harrastajille voin omakohtaisia vinkkejä antaa. Harrastaja pärjää hyvin, kun lähtee kilpailuun uudella piikkirengas-sarjalla, ja vähintään toinen takarengas mukaan. Uusi ketjuratas-sarja ja ketjuohjuri kannattaa olla, kuten myös uudet jarrupalat ja yhdet sarjat paloja mukaan, sekä öljyn ja suodattimen vaihto. Ajovarusteista sen verran, että molemmille päiville kannattaa olla kuivat kamppeet kaksi kertaa eli pitkässä välihuollossa on hyvä vaihtaa kuivat päälle. Ja siirtymille yläkropalle riittävästi suojaa (haalari+takki).

Loppuun Schroderus kannustaa kaikkia harrastajia mukaan tähän suuren suomalaiseen seikkailuun!